Kun astun aamuisin Seppälän Valokuvaamon studioon, tunnen aina saman innostuksen. Vaikka siitä onkin kulunut yli vuosikymmen kun ensimmäisen kerran astuin tuosta ovesta sisälle, se into ei ole muuttunut mihinkään. Tarinat ja ihmiset, jokapäiväiset uudet kohtaamiset – ne tekevät työstäni taianomaista.
Olen Heidi Glader, valokuvaajamestari ja muotokuvaaja, ja haluan kertoa hieman siitä, millaista on tehdä tätä työtä, joka on minulle sekä ammatti että intohimo. Hyppää siis kyytiin!
Koulutus ja osaaminen ovat työn selkäranka
Valokuvaus on ala, jossa tekninen osaaminen ja taiteellinen näkemys kulkevat käsi kädessä. Jotta voisi ratsastaa sillä hyvällä fiiliksellä ja saada se edessä oleva ihminen tai eläin tuntemaan olonsa mukavaksi, turvalliseksi ja aidosti nähdyksi, täytyy kaiken teknisen puolen olla hallussa. Siksi olen heti urani alusta saakka panostanut koulutukseen ja oman osaamiseni kehittämiseen. Valokuvaajamestarin tutkinto ei ole pelkästään nimike -se on vuosien opiskelun, väsymättömän harjoittelun ja näyttöjen tulos. Se kertoo, että hallitsen valokuvauksen tekniset vaatimukset, ymmärrän valon ja sommittelun merkityksen ja hallitsen mallinohjauksen salat.
Koulutus ei kuitenkaan pääty siihen, kun saa todistuksen käteen. Se jatkuu läpi elämän. Valokuvaajana minun on pysyttävä ajan hermolla ja seurattava vallalla olevia trendeja, opiskeltava uusia tekniikoita, sekä kehitettävä omaa valokuvaajaminääni. Osallistun aktiivisesti kilpailuihin, harjoittelen uusia tekniikoita, keskustelen muiden ammattilaisten kanssa ja käyn kursseilla. Nämä kaikki haastavat minua kehittymään ja auttavat tarjoamaan sinulle entistä parempia kuvauskokemuksia. Jokainen oppimiskokemus näkyy työssäni varmuutena, rohkeampina ratkaisuina sekä läsnäolona. Tiedän pystyväni ratkaisemaan valokuvauksellisia ongelmatilanteita nopeasti ja innovatiivisesti.
Valo – tekninen taito ja taiteellinen väline
Valo on valokuvaajan pensseli. Jokainen valaisuratkaisu on valinta, jolla on merkitystä lopputuloksen kannalta. Urani alkutaipaleella eräs mentorini sanoi minulle: “Kuvassa ei ole mitään mitä sinä et ole sinne laittanut” ja se on niin totta. Valon avulla valokuvaaja luo tunnelmia, korostaa ja piilottaa asioita – tekee kuvastasi erityisen. Valon käytössä koulutuksen merkitys korostuu. Se ei ole helppo laji. On eri asia laittaa valot päälle kuin maalata sillä.
Kohtaaminen tekee kuvasta elävän
Kuitenkin, jos minulta kysytään, hyvä kuva syntyy kohtaamisesta ja loistava kuva yhteydestä. Kun valokuvaaja ja kuvattava löytävät yhteisen sävelen, se näkyy lopputuloksessa. Työssäni upeimpia hetkiä ovat ne, kun näen asiakkaan rentoutuva, päästävän irti jännityksestä ja arjen murheista – luottavan siihen, että kuvat onnistuvat. Se, että yhteys syntyy ja jännitys katoaa, vaatii sekä osaamista, että herkkyyttä. Mallinohjaus on taito, jonka harjoittelu vie vuosia, eikä siinä ole koskaan valmis. Jokainen kuvattava on erilainen ja ansaitsee tulla aidosti kohdatuksi. Vuosien varrella olen kehittänyt aktiivisesti tapoja ohjata ihmisiä niin etäältä kuin läheltäkin, jotta juuri sinulla olisi hyvä olla kuvauksissani. Jokainen kohtaaminen opettaa minulle lisää ja se on osa ammattitaitoa, jota arvostan syvästi.
Lemmikkikuvaukset – iloa, yllätyksiä ja aitoutta
Tiesitkö, että itseasiassa aloitin kuvaamisen nimenomaan eläimistä – hevosista ja koirista? Lemmikkien kuvaaminen vaatii ihan omanlaistaan osaamista. Eläimet (ja toki myöskin pienet lapset) huomaavat heti, tykätäänkö niistä vai ei. Eläimet ovat kuvattavina vilpittömiä, rehellisiä ja persoonallisia. Ne ovat samaan aikaa omia itsejään, että kuvaajansa peili. Kuvaajalta vaaditaankin kärsivällisyyttä, nopeita reaktioita, sekä kykyä lukea eläinten tunnetiloja.
Laajan eläinkokemukseni myötä minulla on taito olla luontevasti eri eläinten kanssa. Onhan minulla ollut itselläni kissoja, koiria, marsuja, hamstereita, gerbiilejä, sekä käärme ja poni. Erilaisten eläinten tuntemus tuo varmuutta niin ohjaamiseen kuin turvallisen kuvausympäristön luomiseenkin.
Kansainväliset palkinnot – osoitus osaamisesta
Minulla on ollut vuosien varrella kunnia saada tunnustusta työstäni niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin (mm Federal European Photographer of the Year kilpailusta sekä Silver camera, että Bronze camera Domesticated animals sarjassa) ja olen myös Suomen World Cup joukkueen kapteeni. Kilpailut ja palkinnot eivät kuitenkaan ole itse tarkoitus, vaan seurausta pitkäjänteisestä työstä ja halusta kehittyä koko ajan paremmaksi. Ne kertovat, että osaamiseni kestää vertailun myös kansainvälisellä tasolla ja tuntuuhan se hyvältä saada tunnustusta vaihtuvilta kansainvälisiltä tuomaristoilta. Se motivoi entisestään halua oppia lisää!
Miksi teen tätä työtä
Valokuvauksessa yhdistyy kaikki se mikä tuntuu minusta täkeältä ja oikealta: kohtaaminen luovuus, tekniset haasteet ja jatkuva oppiminen. Jokainen kuvaus on minulle mahdollisuus käyttää kaikkea oppimaani ja luoda asiakkaalleni jotain ainutlaatuista joka merkitsee paljon. Kuva kertoo tarinan hetkestä ja elämästä. Sydämenssäni läikähtää joka kerta kun näen ottamani kuvan jonkun kotona seinällä tai hyllyllä. Hämmästyn joka kerta ja koen suurta iloa siitä, että olen voinut tehdä jotain niin merkityksellistä.
