Myös valokuvaajan silmin jokainen hääpäivä on täynnä odotusta ja jännitystä. Vielä kertaakaan en ole herännyt hääkuvauspäivän aamuna ilman vatsanpohjaa polttelevaa jännitystä ja intoa tulevasta pitkästä, mutta hauskasta päivästä. Nämä päivät eroavat valokuvaajan muista kuvauspäivistä siten, että niitä ei voi uusia, eikä niitä voi etukäteen täysin suunnitella. Toki käymme alustavat askelmerkit ja toiveet läpi hääparin kanssa kuvauspalaverissa ennen h-hetkeä, mutta usein käytäntö järjestelee hommat uusiksi moneen kertaan. Tämän vuoksi pyydän aina kaasoja ja bestmaneja huolehtimaan siitä, että minulla on tieto mitä tapahtuu seuraavaksi. Se vapauttaa hääparin nauttimaan hääpäivästä ilman aikataulun kyttäämistä. Hääseurue on myös korvaamaton apu potrettikuvauksissa.
Valokuvaajan päivä kokopäivän kuvauksissa alkaa yleensä morsiamen valmistautumisen kuvauksella. Niin myös tämän ihanan hääparin tapauksessa. Kun saavuin Cava Hair &Make-up:in tiloihin, oli siellä jo täysi hulina päällä. Puheensorinaan ja nauruun on helppo solahtaa sekaan. Morsiankin löytyi ja käytiin vielä pikaisesti läpi ketä oli jo paikalla ja ketä vielä tulossa. Cavan tiloissa on helppo kuvata hyvän valaistuksen ja kuvaajiin tottuneiden ammattilaisten ympärömänä. Kaikki sujui tälläkin kertaa mainiosti!
Vaikka aamu menisi kuin rennosti hyvänsä, jännitys tiivistyy viimeistään siinä vaiheessa kun on aika lähteä tositoimiin. Tämän hääparin toiveena oli saada first look -kuvat ja potretit ennen kirkkoa juhlapaikan ympäristössä. Paikaksi heille oli upean sijaintinsa sekä juuri heidän juhliinsa sopivien tilojensa vuoksi Domus Bothnica yliopiston rannassa. Se onkin omia suosikkipaikkojani kuvata sillä siellä on todella monipuolinen miljöö pienillä etäisyyksillä. First look -kuvien ottaminen on joka kerta omanlaisensa ja jokainen hääpari reagoi eri tavalla, mutta koskaan vielä ei olla jääty ilman tunteiden näyttämistä. Tälläkään kertaa emme välttyneet liikutuksen kyyneliltä.
Tämän hääparin kanssa oli erityisen mahtavaa kuvata sillä meillä ei ollut kiire minnekään. Potrettikuvausten jälkeen ehdimme hetken hengähtää ja hääpari kävi vielä läpi juhlapaikan, jotta kaikki on varmasti valmiina vieraita varten. Kirkkoon lähtö tuli kuitenkin yllättävän nopeasti ja kun sinne päästiin, oli selvää, että alttarille odottamaan kiivennyttä sulhasta jännitti aikalailla. Niin siinä vaan taitaa kaikille käydä että odotellessa seremonian alkua, alkaa melkeinpä kaikilla pikkuisen jalat tutista. Valokuvaajana vihkimisen dokumentointiin on kehittynyt jo oma rutiini, jonka avulla kuvaus sujuu jouhevasti. Rutiini ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki vihkimiset olisivat samanlaisia tai että kuvaajana en koskaan tekisi asioita eri tavalla. Rutiini on hääkuvauksessa (toki muissakin kuvauksissa) erinomainen runko jonka päälle rakentuu jokaiselle hääparille sopiva kokonaisuus. Tämän parin kohdalla ehdoton hohde koko päivässä oli heidän ilmeikkyytensä, sekä se, että heillä oli selvästi todella hauskaa yhdessä! Vihkiseremonia oli kaunis ja lauluesitys henkeäsalpaava. Taas kerran tuli kuvaajalla tippa linssiin.
Hääparit käyttävät valtavasti aikaa, luovuutta ja rahaa hääpaikan koristeluun ja suunnitteluun sekä myös ruokiin ja kakkuun. Nämä ovat asioita mitä vieraat harvemmin kuvaavat vaikka niitä kovasti ihastelevatkin. Kuulenkin usein pyynnön hääparilta kuvata näitä tärkeitä yksityiskohtia, jotta niistä jää kunnolliset muistot myös jälkeenpäin ihasteltaviksi. Tämä pari oli todella panostanut juhlansa ilmeeseen! Kaikki oli mietitty viimeisen päälle ja juhlapaikka näytti kerrassaan uskomattomalta!
Mutta mikään koristelu ei takaa onnistuneita juhlia. Vaikka olisi mitä laitettuna ja ohjelmaa suunniteltuna homma voi mennä ihan poskelleen. Mikä sitten tekee juhlat? Ihmiset. Kun vierailla on hauskaa, juhlista tulee menestys. Tähän hääpäivään kuului sellainen erikoisuus ettei ohjelmaa ollut lainkaan. Ei leikkejä, eikä puheita. Silti menoa ja meininkiä riitti ja kaikilla näytti olevan hauskaa. Oli myös ihana katsoa (ja kuvata!) kuinka vieraat olivat kunnioittaneet hääparia pukeutumisellaan. Kysyinkin hääparilta, millä pukukoodilla olivat saaneet vieraansa pukeutumaan niin hyvin, mutta pukukoodia ei kuulemma ollut. Hääkuvaajana huomaan usein kuinka tärkeää vieraiden istumajärjestys on. Kun vieraat on aseteltu siten, että jokaiselle löytyy juttukaveri, puheensorina ja naurunremakat voimistuvat väkisinkin hyvin nopeasti. Tämän parin lähipiiri tuntui olevan kuin yksi suuri kokonaisuus vaikka osa ei varmastikaan ollut nähnyt toisiaan koskaan ennen. Kuvaajan näkökulmasta hyviä ja iloisia kuvauskohteita tuntui olevan ihan joka suunnalla!
Ja nyt kun kerran puhuttiin ihmisistä, todettakoon, että häät ovat loistava hetki kuvata yhteiskuvia sukulaisten ja kavereiden kanssa! Ne voivat olla perinteisiä, tai sitten hyvinkin persoonallisia riippuen kuvissa olevista ihmisistä. Ryhmien kuvaaminen on itsessään jo yksi ohjelmanumero johon hääparin kannattaa varata aikaa. Kaikki haluavat kuitenkin tulla yhteiskuvaan hääparin kanssa. Tämä pari oli tehnyt hyvän suunnitelman siitä millaiset kokoonpanot kuviinsa haluavat. Tämä nopeuttaa prosessia huomattavasti, jolloin aikaa jää myös hassutteluun ja ekstrakuville!
Sen verran ohjelmaa kuitenkin oli, että tanssit järjestyi ja sukkanauhat ja kimput saatiin lentämään. Juhlinta sai lisää vauhtia livemusiikista sekä toki myös baarin upeista drinkeistä. Yleensä valokuvaaja poistuu siinä kohtaa kun häätanssi on tanssittu ja seuraavat naimisiinmenijät ennustettu kukin ja nauhoin. Niin tehtiin myös tälläkin kertaa. Väsynyt, mutta onnellinen kuvaaja poistui paikalta (vaikka olisi kuulemma saanut jäädäkin). Tiedossa nimittäin oli, että kuvia tuli PALJON ja niiden karsiminen ja tekeminen on ihan oma projektinsa. Nyt näitä kuvia on aivan ihana katsella ja fiilistellä. Toivon, että myös ihanat H ja J saavat näistä kuvista iloa pitkään!
